Kyrönjoen suistoa on pidetty yhtenä Merenkurkun alueen kalojen tärkeimpänä kutu- ja poikastuotantoalueena. Kyrönjoen varren matkailutarjonnasta, kulttuurista, kalastuksesta, palveluista ja muista elämyksistä kiinnostuneille löytyy sivusto www.kyronjoki.com.
Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteiset tavoitteet veteen ja vesiluonnonvaroihin liittyvässä liiketoiminnassa on määritelty uudessa sinisen biotalouden tiekartassa. Se saatiin Suomen johdolla valmiiksi joulukuussa 2016.
Sininen biotalous tarkoittaa muun muassa kalastusta, kalanjalostusta ja vesiviljelyä sekä vesiosaamiseen ja -teknologiaan liittyvää liiketoimintaa, vesistöihin perustuvaa matkailua, virkistymistä tai vesibiomassan, kuten levien hyödyntämistä. Pohjoismailla nähdään olevan hyvät edellytykset toimia sinisen biotalouden edelläkävijöinä, sillä alueilla on mittavat vesiluonnonvarat.
Suomessa biotalouden ministeriryhmä hyväksyi 25. marraskuuta sinisen biotalouden kehittämissuunnitelman, jota valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Puhdas vesi, toimiva vesihuolto ja veteen liittyvien riskien hallinta, kestävä vesiviljely sekä ympäristön hyvä tila nähdään keskeisessä asemassa kestävyyshaasteita ratkaistaessa.
Ministeriön tiedotteessa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen puhui kotimaan kasvumahdollisuuksista erityisesti matkailussa, kalataloudessa ja vesistöjen tarjoamissa hyvinvointipalveluissa. Ministeri nosti esiin myös Suomen monialaisen osaamisen ja hyvän maineen, jotka luovat edellytyksiä osallistua maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen.
– Vesiluonnonvarojen käyttöön perustuvaa liiketoimintaa on mahdollista kasvattaa ja samalla edistää vesien suotuisaa tilaa. Hyviä esimerkkejä ovat vesihuoltoon liittyvät vettä säästävät ratkaisut, joiden avulla voidaan hyödyntää myös jäteveden sisältämät ravinteet ja energia.
Innovaatiosetelillä uusia tuotteita ja palveluita
Mikroyrityksille ja pk-yrityksille tarkoitettu Tekesin innovaatioseteli otettiin käyttöön kokeiluluontoisesti viime syksynä. 5000 euron arvoinen seteli on yksi hallituksen yrittäjyyspaketin toimenpiteistä, jotka tuovat lisää välineitä Suomen yrittäjyyden, innovoinnin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Setelin saaja voi ostaa innovaatiotoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluja valitsemaltaan palveluntarjoajalta, joita ovat esimerkiksi yritykset, korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot.
Innovaatiosetelin alkutaival oli menestys. Hakumenettely on ultrakevyt. Haku avautui 3. lokakuuta, ja joulukuulla hakemuksia oli tullut jo 1796 kappaletta ja rahoitettavaksi oli hyväksytty 959 kappaletta. Setelin saaminen ei ole yrityksen toimialasta riippuvaista, vaan niitä voidaan myöntää esimerkiksi digitaalisuuteen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin, ict-ratkaisuihin, cleantechniin ja biotalouteen erilaisine sivuvirtoineen. Tarkoituksena on synnyttää uusia palveluja, tuotteita ja markkinoita.
Tekesin haku avautuu uudestaan 16. tammikuuta. Tuen piiriin pyritään jatkossa valikoimaan entistä paremmin kasvuun ja kansainvälistymiseen pystyviä yrityksiä. Lisätietoja hausta ja innovaatiosetelin ehdoista voi lukea verkkosivuilta www.innovaatioseteli.info.
Lähde: www.valtioneuvosto.fi ja www.tekes.fi
