Koko maailma on pysähtynyt ja murroksessa näkymättömän ja tuntemattoman uhan vuoksi. Korona-virus COVID-19 on ainakin 100 vuoteen eniten ihmiskunnan suuntaan vaikuttanut tartuntatauti. Korona-pandemia on sulkenut yhteiskuntia kaikkialla enemmän tai vähemmän ja pystyttänyt rajat takaisin avoimeen maailmaan. Sen lisäksi, että miljoonat ovat sairastuneet tähän tautiin ja sadat tuhannet kuolleet, pandemia on pysäyttänyt talouden seinään, kun ihmiset eivät voi liikkua matkailusta puhumattakaan.
Talousvaikutuksiltaan korona on verrattavissa Suomen 1990-luvun lamaan tai Finanssikriisiin. Kuitenkin koronan talousvaikutukset ja vaikutukset ihmisten elämäntyyliin ja yhteiskuntiin ovat monien arvioiden mukaan paljon syvempiä kuin näiden tuoreessa muistissa olevien talouskriisien. Siinä mielessä sen vaikutuksia voi verrata enemmän vuoden 1929 legendaariseen Wall Streetin pörssiromahdukseen, Berliinin muurin murtumiseen tai maailmansotiin.
On mahdotonta ennustaa täysin, mikä muuttuu ja mikä palaa yllättävän nopeasti ennalleen. Yritän kuitenkin hahmotella, millainen maailma saattaa olla koronan jälkeen pohjalaisten näkökulmasta.
Ensinnäkin omavaraisuus ja omatoimisuus korostuvat. Kun ihmiset ovat kokeneet, että rajat voivat sulkeutua äkisti kriisin vuoksi, omasta lähellä tuotetusta ruoasta, puhtaasta vedestä ja energiasta halutaan huolehtia. Omavaraisuus todennäköisesti leviää myös teollisuuteen ja alihankintaketjuja ja verkostoja vedetään lähemmäksi. Hyvin laajalle levitettyjä ja haavoittuvia arvoketjuja ei haluta enää. Pohjalaismaakunnat ovat Suomen ruoka-aittaa. Vaasa on Suomen energiapääkaupunki. Meille sopii hyvin omavaraisuuden ja lähituotannon vahvistuminen.
Toinen pysyvämpi muutos tulee todennäköisesti olemaan digitaalisten palvelujen lopullinen läpilyönti. Ihmiset oppivat tilaamaan tavaroita ja palveluja verkkokaupoista. Etäkokoukset jäävät ja työmatkailua vähennetään. Erilaiset keinotekoiset todellisuudet ja niiden käyttö hyötyyn ja hupiin kehittyvät.
Digitaalisuutta ja jäljitettävyyttä tuodaan varmasti myös terveydenhuoltoon entistä enemmän. Ihmiskunta haluaa jatkossa välttyä tällaiselta pandemialta. Siksi terveystietoja halutaan jatkossa jakaa ja seurata entistä tarkemmin. Toivottavasti pohjalainen teollisuus on valmis tarttumaan näihin uusiin haasteisiin.
Korona myllertää sillä tavalla talouden, että aloja katoaa ja uusia ammatteja syntyy. Jo ennen korona-kriisiä oli arvio, että meidän pitää uudelleen kouluttaa n. miljoona suomalaista. Osaamisen parantaminen ja jatkuva oppiminen nykyaikaisen koulutuksen kautta nousee suureen arvoon. Esimerkiksi Vaasan yliopiston ja VAMK:n rooli on tärkeä.
Ainakin lyhyellä tähtäimellä kotimaan matkailun elämykset nousevat suosioon. Niin Merenkurkun helmien kuin Etelä-Pohjanmaan historiallisten ja luonnonkohteiden kannattaa ottaa tästä kaikki irti.
Talouskriisin seurauksena valtiot ovat pakotettuja elvyttämään. Perinteinen liikenneinfran rakentaminen pitää hyödyntää myös meidän maakunnissamme keinona saada hyviä hankkeitamme eteenpäin. Myös digiyhteyksien laittaminen maailman huippuun on fiksua elvytystä. Toivottavasti löytyy tapoja, joilla myös julkisia hankintoja saadaan kohdistettua enemmän kotimaiseen tuotantoon ja lähialueen yrityksiin elvyttävänä toimena.
Kaiken kaikkiaan koronan jälkeen uskon arvoon nousevan enemmän laatu, turvallisuus ja luotettavuus pelkän halvan hinnan ja nopean mielihyvän sijaan. Laadussa, turvallisuudessa ja luotettavuudessa pohjalaiset ovat vahvoilla.
Antti Kurvinen
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Kauhava
