Suomen droonistrategia tavoittelee Suomesta maailman parasta paikkaa kehittää drooneja ja harjoittaa niihin perustuvaa liiketoimintaa. Tänne halutaan luoda innovaatioympäristö, joka houkuttelee investointeja, ja jossa droonit ovat laajassa käytössä eri sektoreilla.
2030 vuoteen tähtäävä strategia rakentuu viidelle osa alueelle: drooniosaamisen kasvattamiselle, niiden kehitys- ja kokeilutoiminnan vauhdittamiselle, teknologioiden testaus- ja evaluointiympäristöjen vahvistamiselle, kansalliselle huoltovarmuudelle sekä droonien käytön ja ylläpidon helpottamiselle.
Näin rakentuva drooniekosysteemi tarkoittaa, että kaikki droonien kehittämiseen, valmistamiseen, testaamiseen ja käyttöön liittyvät palaset toimivat yhdessä. Siihen kuuluvat yritykset, viranomaiset, tutkimuslaitokset, testialueet, lainsäädäntö ja koulutus eli koko ketju ideasta valmiiseen palveluun.
Alan suuri haaste tällä hetkellä kuitenkin on, että Suomen ekosysteemissä liikkuu vielä suhteellisen vähän rahaa. Ideoiden kehittäminen tuotteeksi vaatii pääomaa ja Suomessa innovaation sykli luvista käytäntöön on pitkä – pelkkä lupien saaminen voi kestää jopa 12 kuukautta. Ekosysteemiä kehittävän tahon arvion mukaan drone-ala hyötyisi eniten toimeksiannoista ja pidemmistä sopimuksista. Julkista tukirahaa tarvitaan, mutta kestävin malli olisi, että dronealan yritykset saavat lisää bisnestä ja pystyvät rahoittamaan itse omat tuotekehityskulunsa.
Ala kuitenkin elää ja kehittyy, vaikkakin ehkä melko hitaasti odotuksiin nähden. Sen läpimurtoa on odotettu tapahtuvaksi ensi vuonna jo yli vuosikymmenen ajan. Regulaatio on tiukkaa ja vaatii vielä paljon työtä. Uusille mahdollisuuksille on kuitenkin ennen pitkää löydettävä tilaa ja ratkaisuja.
Kevytilmailuun tai miehittämättömään ilmailuun ala-ilmatilassakin on otettu mallia ja pääosin myös sovelletaan “raskaamman ilmailun” pelisääntöjä ja lisäksi tapauskohtaisesti omia. Iso merkitys on sillä missä, millä korkeudella ja millaisella laitteilla lennetään, ja myös se, mitä kyydissä on. Yleiskuvassa toimiminen suljetuilla-, tai haja-asutusalueilla on tällä hetkellä helpompaa, mutta isoimmat uudet markkinat ennustetaan syntyväksi tiheästi asutuilla alueilla, ja etenkin logistiikassa.
Kiinnostavia kokeiluja on tehty Suomen lisäksi muualla Euroopassa: Esimerkiksi Hollannissa Rotterdamissa otetaan tänä vuonna käyttöön pre‑U‑space‑ilmatilan, joka on ensimmäinen askel kohti täysin digitaalista ja automaattista drooniliikenteen hallintaa. Tavoitteena on luoda selkeä ja valvottu matalailmatila, jossa lennot rekisteröidään, hyväksytään ja luvitetaan etukäteen. Näin droonit voidaan erottaa ei‑toivotusta liikenteestä ja toimintaa voidaan skaalata turvallisesti kasvavaan kysyntään satama‑alueella.
Drooneihin liittyvät teknologiat ovat jo kehittyneet pitkälle, mutta kehittyvät tietysti edelleen: materiaalit, moottorit, akustot ja apulaitteet, kuten vakaimet, sensorit tai kamerat edistyvät ja myös sisäinen älykkyys kasvaa. Puhumattakaan sijaintitekniikoista sekä laitteiden keskinäisistä yhteyksistä.
Jokainen droonin nähnyt ja droonia käsitellyt oivaltaa, että lennättäminen on tehty helpoksi juuri automaation ja osin tekoälynkin ansiosta. Automaattisuudesta eli valmiiksi ohjelmoidun lennon suorittamisesta lentojen autonomiaan on kuitenkin vielä matkaa sekä teknisesti, että varsinkin lainsäädännöllisesti.
Lisää tietoa drooneista sekä muista tulevaisuusaiheista löydät WIC Science Channel -nimiseltä kanavalta Youtubesta. Wasa Innovation Centerin julkaisema tiede- ja teknologiakanava pyrkii valottamaan tärkeitä tieteen kehityssuuntia ja tulevaisuusteknologioita yleistajuisella lähestymistavalla, helpossa videoformaatissa.
WIC SCIENCE CHANNEL
