Pienydinvoimalat lupaavat vakaata sähköä, päästötöntä lämpöä ja ratkaisua niin teollisuuden kuin kaupunkienkin kasvavaan energiantarpeeseen.
Pienydinvoimalalla eli SMR:llä (Small Modular Reactor) tarkoitetaan ydinreaktoria, jonka sähköteho on alle 300 megawattia. Reaktorit valmistetaan tehtaissa sarjatuotantona, kuljetetaan käyttöpaikalle ja asennetaan moduuleina. Laitoksia voidaan rakentaa vaiheittain, myös useita samaan kohteeseen. SMR voi olla suunniteltu tuottamaan sähköä, sähköä ja lämpöä tai pelkästään lämpöä.
Pienoisydinvoima on eri muodoissaan ottanut maailmalla jo ensiaskeleitaan, ja ala etenee nyt nopeasti. Pienydinvoimaloita rakennetaan Kiinassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa, ja useita hankkeita on suunnitteilla myös Itämeren alueella, muun muassa Puolassa. Suomessa Fortum on kartoittanut SMR-teknologioita sähköntuotantoon ja solminut niin sanotun early works agreement sopimuksen 300 megawatin voimalasta GE Vernova Hitachin kanssa.
Sähköä tuottavat keskikokoiset SMR:t eivät kuitenkaan ole Suomessa vielä investointivaiheessa, ja niiden käyttöönottoa on ennakoitu aikaisintaan 2030-luvun loppupuolelle. Kaukolämpöön suunnatut pienemmät, noin 30–50 megawatin reaktorit etenevät sen sijaan nopeammalla aikataululla – mahdollisesti jo ensi vuosikymmenen alkuun. Selvityksiä ydinkaukolämmöstä tehdään parhaillaan ainakin Kuopiossa ja Helsingissä.
Miksi juuri kaukolämpö? Kaukolämpö kattaa Suomessa jopa kolmanneksen kaikesta loppuenergiankulutuksesta. Suuri osa siitä tuotetaan yhä polttamalla: vaikka kivihiiltä, öljyä ja kaasua on korvattu biomassalla ja päästöjä on vähennetty myös sähkökattiloilla, polttoon perustuvat ratkaisut hallitsevat edelleen. Yhdellä tai muutamalla pienoisydinreaktorilla voitaisiin kattaa lämmöntarve jopa kokonaisissa kaupungeissa. Periaatteessa Suomeen voisi syntyä useita kymmeniä tämän mittaluokan ydinlämpölaitoksia.
Pienydinvoimaloiden tavoiterakennusaika on 2–4 vuotta. Toistaiseksi toteutuneet hankkeet ovat kuitenkin kestäneet 5–6 vuotta, ja ensimmäisissä kokeellisissa projekteissa aikataulut voivat venyä tätäkin pidemmiksi. Lämpöä tuottava SMR maksaa varhaisissa hankkeissa tyypillisesti joitakin satoja miljoonia euroja, kun taas sähköä tuottavan pienreaktorin hinta nousee useisiin miljardeihin. Sarjatuotanto kuitenkin alentaa merkittävästi seuraavien yksiköiden kustannuksia.
Suomen ydinenergialakia ollaan päivittämässä mahdollistamaan SMR-laitosten sujuvampi käyttöönotto. Säteilyturvakeskus STUK on jo linjannut uudet säteilyturvallisuusvyöhykkeet, jotka määritellään nyt laitoksen todellisen riskin ja säteilyannoslaskelmien perusteella – ei automaattisten kilometrirajojen mukaan. Tämä helpottaa pienydinvoimaloiden sijoittamista lähemmäs kaupunkeja ja olemassa olevia lämpöverkkoja.
Seuraavat vuodet ratkaisevat, nouseeko pienydinvoimasta Suomessa todellinen energiamurroksen työkalu 2030-luvulla vai jääkö se jälleen seuraavan vuosikymmenen lupaukseksi.
WIC SCIENCE CHANNEL
