Mistä ja miten saadaan ja käytetään energia parhaalla tavalla lämmitykseen? Tarvitseeko asuintilojen olla 100 % tasalämpöinen joka nurkasta ympäri vuoden?
Kang on pohjoiskiinalainen lämmitysjärjestelmä, joka on ollut käytössä yli 2 000 vuoden ajan. Se on tiilestä, betonista tai savesta rakennettu, korotettu alusta, joka on yhdistetty suoraan keittiön tulisijaan. Tulisijan lämpö (savukaasut) johdetaan kanaviin alustan alta, jolloin lämpö varastoituu rakenteen isoon massaan. Alusta pysyy miellyttävän lämpimänä jopa vuorokauden.
Samantyylisesti on aikanaan käytetty Suomessa uuninpankkoa, ja erilaiset varaavat takat ja uunit ovat tietysti tuttuja – mutta kang ei ole ihan sama asia.
Sen idea on käyttökohdennettu lämmitys. Tyypillisesti korotettu alusta kattaa noin kolmasosan tai puolet huoneen pinta-alasta, ja sitä käytetään nukkumiseen sekä oleskeluun. Se on energiatehokas ratkaisu, jossa lämmitys, tai ainakin lämmön ylläpito, hoituu periaatteessa kokkauksen hukkalämmöllä.
Tutkimusten mukaan kang -rakenteen optimoinnilla juuri oikeaksi pinta-alaan nähden saadaan lisättyä sen tehokkuutta ja käyttömukavuutta. 2020 –luvulla on myös tutkittu ja kokeiltu liittää siihen erilaisia hybridiratkaisuja: esimerkiksi aurinkolämmitystä ja biopolttoaineiden käyttöä. Ilmeisesti vanha keksintö toimii edelleen hyvin; 2000-luvun alussa kang oli käytössä noin 85 %: ssa Pohjois-Kiinan maaseutukodeista. Yhteensä 67 miljoonaa kangia lämmittää yli 175 miljoonaa ihmistä.
Yksi tärkeimpiä syitä miettiä vaihtoehtoisia ja vanhojakin lämmitystapoja on energia- ja kustannustehokkuus: mitä jos tulevaisuudessa lämmitetäänkin vain ihmisten kulloinkin käyttämiä tiloja, eikä koko rakennusta 100 % tasalämmöllä, kuten nyt? Pitäisikö meidän hyödyntää enemmän niin sanotusti kohdennettua lämpöä? Miten se tehtäisiin?
Kangin esimerkki osoittaa, että vanhoja tapoja voidaan helposti yhdistää myös uusiutuvaan energiantuotantoon, ja edelleen nykyaikaiseen kodintekniikkaan, kuten lämmöntalteenotto- ja eristysratkaisuihin. Me täällä kylmässä, tammikuisessa Suomessa tiedämme, että villasukat, pönttöuunit ja lämpöpumput auttavat pitämään lämpimänä, mutta silti – onko todellakin niin, että ne parhaat ideat ja yhdistelmät ovat jo käytössä? Luulisi, ettei tämä kiinnosta missään niin paljon, kuin peräpohjolassa; kunnes muistaa, että samanlaisessa ilmanalassa sinnittelee myös kokonaisia miljoonakaupunkeja Kiinassa. Jostain uusiakin innovaatioita on vielä tultava.
Siitä voidaan kai olla yhtä mieltä, että energia pitää käyttää hyödyksi viisaasti, myös lämmityksessä.
WIC Science Channel
