Kolumni
0
0

Kvarkenregionen på offensiven! Suomi vei Uumajaa 480-3

I riksdagen har evighetsprojektet SoTe flitigt debatterats och det är tydligt att stämningen mellan regeringspartierna är spänd. För oss österbottningar gäller det hursomhelst att varje dag även lokalt aktivt arbeta för att stärka såväl primärvården och socialvården som specialsjukvården. Trots att läget för VCS – mycket tack vare österbottningarnas aktivitet – för tillfället ser bra ut så finns det absolut ingen orsak att andas ut eller slå sig för bröstet. Staten kommer framöver att prioritera sjukhusen i de största städerna samt de som har status som fulljourssjukhus. Allt tyder på att antalet landskap och vårdområden kommer att minska på sikt. I Helsingins Sanomats ledare 15.10 konstateras att det blir allt tydligare att 10-12 områden vore mer optimalt ur vårdservicens synvinkel. I Alexander Stubbs nyutgivna bok kan vi också på sidan 266 läsa om hur samlingspartiet tvingades att gå med på 18 områden – ett antal som ”gradvis kommer att minska”.

För att i framtiden optimalt kunna försvara och utveckla vårt sjukhus, våra högskolor, locka etableringar som skapar nya arbetsplatser samt bli huvudort när landskapskartan ritas om så bör vi bli större även på pappret. Korsholms fullmäktiges initiativ om samgångsförhandlingar kan på sikt visa sig vara en livsviktig vändpunkt för hela Österbottens utveckling. Målsättningen är på sikt alltjämt ett universitetssjukhus i Vasa. Ett annat viktigt initiativ – som förhoppningsvis inkommande vecka när vi i samband med Nordligt Forum träffar tiotals kolleger från Sverige och Norge tar ett avgörande steg framåt – är bildandet av ett EGTS område i Kvarkenregionen. Denna territoriella specialstatus inom EU skulle ge ytterligare fart åt långsiktiga infrastrukturprojekt samt ge möjlighet att ta snabb lyra på initiativ av den typ Jorma Ollila framfört. Naturligtvis skulle de även knyta Finland starkare till det övriga Norden och den vägen även ha positiva effekter för svenskan i Finland.

År 2016 gav Nordiska ministerrådet förra Nokiachefen Jorma Ollila i uppdrag att genomlysa hur det nordiska energisamarbetet kunde utvecklas under de kommande fem till tio åren. Jag har själv haft möjlighet att lyssna på Ollila i ekonomiutskottet. Ollila vill bl.a. se en betydligt större satsning på och en särskild vision för samnordisk energiforskning- och utveckling, och inrättandet av ett nordiskt doktorsprogram inom energi och innovation. Personligen anser jag att Kvarkenregionen och Nordens energihuvudstad Vasa vore ett alldeles utmärkt säte för detta.

Att Northvolt kommer att bygga sin batterifabrik i Skellefteå, drygt 100 km norr om Vasas goda granne Umeå är mycket positivt och stöder denna tanke. Northvolts verkställande direktör Carlsson sade även öppet (Vbl 6.10) att man för en massa spännande diskussioner som innefattar företag i Vasaregionen.

Potentialen i öst-västliga transporter – och därmed Vasas logistiska läge mellan de strategiskt viktiga hamnarna i norra Norge, ryska marknaden och Kinas sidenväg – börjar noteras allt mer i olika forum. I torsdags lyftes vårt arbete med att försnabba tågförbindelserna mellan västra Finland och St. Petersburg upp på första sidan i flertalet viktiga finska dagstidningar. Mina kolleger Harri Jaskari från Tammerfors och Ville Skinnari från Lahtis skall ha ett stort tack för utmärkt och långsiktigt samarbete. Våra projekt i Kvarkenregionen följs även allt aktivare av såväl Finlands ambassadör i Sverige som Sveriges ambassadör i Finland. Detta fick man än en gång bekräftat i goda diskussioner i Stockholm i onsdags – där jag även hade möjlighet att framföra en hälsing från Vasa åt Kronprinsessan Victoria.

Joakim Strand

 

Moottori- ja energiaratkaisujen valmistuksen perinne ulottuu Vaasan seudulla aina 1800-luvun lopulle asti, mutta hienojen yritysten toimintaedellytysten edelleen kehittämiseksi on myös kaupungin tehtävä työtä joka ikinen päivä. On saatava yhä useampi yritys keskittämään tuotekehityksensä – Wärtsilän moottoritekniikan tapaan – Vaasan seudulle. Näin konsernijohtaja Jaakko Eskola kuvasi Vaasaa Tekniikka & Talous lehdessä: ”- Energiaklusteri, kunnat ja koulutuslaitokset puhaltavat siellä esimerkillisesti yhteen hiileen. Se on todella hatunnoston arvoinen suoritus. Tästä syystä meillä ei ole ollut mitään syytä katsella tälle toiminnalle muita paikkoja.” Energialaboratorio ja uusi laiva LNG-terminaaleineen ovat esimerkkejä tästä työstä. Monipuoliset sosiaali-, terveys-, koulutus-sekä vapaa-ajan palvelut ovat niin ikään elintärkeä osa toimintaympäristöä.

Tämän lehden palstoilla on tullut kuittia siitä, että Vaasan tulisi ”Uumajan sijaan” panostaa yhteistoimintaan muiden Suomen kaupunkien kanssa. Vaikka kyseessä tuskin on ihan loppuun asti mietittyjä heittoja, kävin kuitenkin omalta osaltani kalenteriani läpi. Voin todeta, että olen kuukauden pituisen jakson aikana viettänyt Uumajassa kokonaiset kolme tuntia. Helsingissä ja muissa Suomen kaupungeissa (Lahti, Seinäjoki…) vietin samanaikaisesti 480 tuntia. Vaasan johtavat virkamiehet ja poliitikot kiertävät muuta Suomea ennennäkemättömällä vauhdilla. On kuitenkin syytä muistaa, että yhteistyö länteen on strategisesti ja elinkeinopoliittisesti elintärkeää. Etelä-Pohjanmaan kannalta erityisesti matkailun kannalta. Kruunut kelpaavat mm. Power Parkille.

Ilman hyvää yhteistyötä Uumajan kanssa emme nimittäin pysty toteuttamaan koko Suomen – sekä erityisesti energiaklusterimme työpaikkojen säilyttämisen ja lisäämisen – kannalta äärimmäisen tärkeää sadan miljoonan euron luokassa olevaa laivaa – eli kelluvaa laboratoriota – LNG-terminaaleineen. Kontaktejamme Ruotsiin ja Norjaan arvostetaan myös mm. lobatessamme nopeampia junayhteyksiä Pietariin yhdessä Tampereen ja Lahden ystäviemme kanssa. Strategisia siteitä on aina vahvistettava maan sisällä, mutta myös muihin suuntiin – Aasiasta Amerikkoihin ja Brysseliin. Vaasan kaupunkia ja koko Vaasan seutua markkinoitiin reilu viikko sitten muutaman päivän sisällä niin yritystapaamisessa New Yorkissa kuin Islannin kuuluisassa energiabrändäys-konferenssissa sekä oli edustettuna Vapaavuoren vetämässä 21 suurimman kaupungin kokouksessa ja monissa muissa foorumeissa ja verkostoissa. Suomen Tesla Club oli vieraanani eduskunnassa.

Viime aikoina on myös näkynyt useita positiivisia niin sanottuja heikkoja signaaleja. Northvoltin toimitusjohtaja Carlsson totesi avoimesti (Vbl 6.10), että käyvät lukuisia jännittäviä keskusteluja, joihin liittyy vaasalaisyrityksiä. Pohjanmaalla perustetaan myös paljon uusia yrityksiä – usein nuorten tulisielujen toimesta. Viikon aikana päätimme myös kuntaliitosneuvottelujen aloittamisesta Mustasaaren kanssa sekä uuden tekonurmikentän rakentamisen tukemisesta Gerby-Västervik alueelle. On hienoa, että kaksi kolmasosaa rahoituksesta tulee kaupungin ulkopuolisilta tahoilta. Soten lopullista muotoa ei vielä tiedä kukaan, mutta selvää on, että myös Vaasassa on varattava aikaa ja resursseja koulupuolen kehittämiseen kaikilla asteilla. OAJ:n Vaasan paikallisyhdistyksen julkaisu ”Koulutuksen haasteet Vaasassa 2017 – 2020” luo hyvän pohjan työlle.

Joakim Strand

Kommentit (0)

Jätä kommentti